Yritykset, opiskelijat ja paremmat palvelut takaavat Tampereen tulevaisuuden!
- Tampereen korkean teknologian profiilia hyödynnettävä yritysten houkuttelemiseksi
- Tamperelaisille nuorille parempia urheilu- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia
- Toimivampia palveluita ja joukkoliikenneratkaisuita kunnan asukkaille
- Kansainvälistymisen tuomat mahdollisuudet huomioitava kaupungin kehittämisessä sekä opiskelu- ja työelämässä


1) Miten aiot parantaa opiskelijoiden ja nuorten asemaa Tampereella?

Opiskelijoiden ja nuorten asemaa kaupunki tukee parhaiten pitämällä kunnossa ja kehittämällä heille tärkeitä asioita.

Nuorille ja opiskelijoille tärkeitä asioita ovat uskoakseni:
- edullisten vuokra-asuntojen saanti opiskelu- ja työpaikkojen läheisyydestä
- toimiva julkinen liikenne
- rikkaan vapaa-ajantoiminnan ja opiskelijakulttuurin viettämismahdollisuudet
- riittävä taloudellinen tuki opintoihin
- työpaikat, lopputyöpaikat, kesätyöpaikat, harjoittelut jne
- toimiva talouden kehitys joka antaa taustatuen tulevaisuuden suunnitelmille ja haaveille, perheen perustamiselle sekä asunto- ja autohankinnoille

Nuorille järjestettävien palveluiden tuottamisen piristämiseksi olen valmis kannattamaan palveluseteli- tai kulttuurisetelimallia jota nuoret voisivat käyttää maksuna esimerkiksi liikuntatilan tai bänditilan vuokrasta. Näin kaupunki ei päättäisi nuorten puolesta mitä he haluavat, vaan yksityinen sektori pystyisi määriteltyjen rajojen puitteissa tarjoamaan nuorille laadukkaampia vapaa-ajanharrastusmahdollisuuksia.

Kaupungin on syytä tehdä myös tiivistä yhteistyötä ja kuunnella Tampreen nuorisoa edustavien yhteisöjen mielipidettä. Näitä ovat esimerkiksi liikuntaseurat ja nuortenyhdistykset. Erityisesti kaupungin tulisi kehittää yhteydenpitoa paikallisiin Yliopistojen ylioppilaskuntiin, jotka edustavat merkittävää osaa kaupungissa asuvista nuorista.

Liikuntatiloja ja palloilukenttiä kaupunki voi vapauttaa käyttöön omista rakennuksistaan, esim koulujen tilat tulee saada tehokkampaan käyttöön. Salibandykenttien puute keskusta-alueella on akuutti Finlaysonin ja Tampellan rakentamisen jälkeen ja kaupungin tulisi järjestää tällekin suositulle lajille parempia tiloja.

2. Miten aikoisit Tampere voisi järjestää nykyistä parempia palveluita? mitä ne palvelut ovat? Mikä se ongelma niissä kaupungin tuottamissa palveluissa oikein on?

Kaupungin järjestämät palvelut kattavat suuren osan ihmisten julkisista palveluista, joita ihmiset käyttävät. Tampereen kaupungin palveluita ovat mm. koulutus, terveyden- ja vanhustenhoito, katujen siivous ja puhtaanapito, liikuntapaikat, puistot jne

Perinteisessä ajattelumallissa kaupunki tuottaa itse kaikki kuntalaisten tarvitsemat palvelut, eli kaupungilla on omat sairaalat, koulut jne ja kaikki niiden työntekijät siivoojista kirjanpitäjiin ovat kaupungin palkkalistoilla. Tämä on malli, jonka kaikki kilpailukykyiset yksityisen sektorin yritykset ovat jo kauan sitten hylänneet – oma osaaminen ja resurssit eivät riitä kaikkeen. Kaupungin ongelmana tässä on että se ei millään voi kehittää kansainvälisen ykköstason ydinosaamisaluetta näin laajalle sektorille, vaan seurauksena on että uusien menetelmien hyväksikäyttö on hidasta ja toiminta tehotonta, jonot pitenevät ja kuntalaiset valittavat, vaikkakin työntekijät samalla joutuvat pinnistelemään äärirajoillaan työkuorman alla.

Itse uskon siihen että kaupunki pystyy parhaiten ajamaan kuntalaisten etuja siten että se ei pyri itse tuottamaan kaikkia palveluita, vaan ottaa vastuun siitä että palveluita järjestetään. Ostamalla palveluita yksityiseltä sektorilta kaupunki samalla turvaa myös uuden yritystoiminnan syntyä kaupunkiin, näillä yrityksillä on lopulta mahdollisuudet toimia yli kunta- ja valtiorajojen. Kunnalle jää tässä mallissa mahdollisuus kilpailuttaa palvelujen tuottajat ja ostaa palveluita niiltä ketkä niitä toimivasti ja kustannustehokkaasti pystyvät järjestämään.

3. Miten kehittäisit nykyistä linja-autoliikennettä?

Julkisen liikenteen toimivuuden parantaminen on yksi vaaliteemoistani. Mielestäni julkista liikennettä Tampereella tulee kehittää kokonaisuutena jossa huomioidaan käyttäjien tarpeet, TKL:n toiminta ja muut linja-autoyhtiöt tasavertaisesti. Mahdollinen pikaratikka tarjoaa jännittävän vaihtoehdon liikenteen kehittämiseen, mutta perusratkaisut tulisi saada kuntoon nyt.

Kehityskohteita julkisessa liikenteessä:
- Linja-autoreittien- ja aikojen suunnittelu siten että merkittävät oppilaitokset kuten TTY, TY ja TAMK huomioidaan reittien suunnittelussa. Päätepysäkki koulun yhteydessä vähentäisi ulkona palelemisen tarvetta talviaikaan.
- Myöhäisen ajan liikenteen vuorojen liikennöinti kuntoon, jos taksilupia ”ei ole mahdollista” lisätä tulee kaupungin muuten järjestää sujuva liikennöinti ilta-aikaan.
- Hinnoittelussa tulee säilyttää vähintään nykyiset opiskelija-alennukset.
- Linja-autoliikenteen joustavuus siten että liikennöinti on turvattu myös erilaisten tapahtumien yhteydessä.

4) Miksi Tampere tarvitsee/ei tarvitse pikaratikkaa?

Positiivista pikaratikassa
- liikennöinti saastuttaa vain vähän
- mahdollistaa nopean liikkumisen suurelle joukolle
- mahdollistaa Tampereen talousalueen kasvun lähikuntien puolelle
- mahdollistaa sujuvan liikennöinnin niillä alueilla jonne reitit vievät

Negatiivista
- kalliiksi arvioidut rakennuskustannukset: 250 miljoonaa euroa
- selvitystyötä vielä tekemättä: reitit, liikennöitsijät, todelliset kustannukset, rahoitus jne
- reittien muunteleminen tarpeiden muuttuessa ei onnistu niin kuin linja-autoilla

Mielestäni pikaratikka on jännittävä vaihtoehto ja haave, jonka toteutusta on syytä vielä suunnitella edemmäs. Tällä erää on vielä niin paljon epäselviä asioita että toteutuspäätöstä ei vielä kannata tehdä. Optional-based pricing teorian mukaan hyviä, korkean riskin ideoita kannattaa tutkia enemmän jotta niihin liittyvää riskiä saadaan matalammaksi ja tuotto-odotus tarkemmaksi. Pikaratikan osalta on nyt syytä laatia selkeä business case, joka auttaa hahmottamaan hyödyt kustannukset ja riskit hankkeessa. Vaikka pikaratikkahanketta ei lopulta jostakin syystä toteutettaisikaan olisimme kuitenkin tässä kehitysprosessissa oppineet uutta ja löytäneet ehkäpä jopa paremman ratkaisun liikenteen järjestämiseksi.

5) Miten aiot saada huligaanit ja vandaalit aisoihin?

Pääsääntöisesti Tamperelaiset nuoret ovat fiksuja eikä tämä ole valtavirtailmiö, joukkoon mahtuu kuitenkin myös poikkeuksia. Huliganismin syyt lienevät sosiaalisessa syrjäytymisessä ja muiden varteenotettavien vapaa-ajanviettomahdollisuuksien vähyydessä paikallisella nuorisolla. Tilannetta voisi parantaa järjestämällä mm. nuorisolle enemmän toimintatiloja / toimintaa. Toisaalta Tampereelle tulisi myös saada lisää menestyviä työllistäviä yrityksiä jotka osaltaan auttaisivat alueen korkean työttömyyden saamista matalammaksi. Hervannan työttömyyttä helpottaisi varmastikin palvelualan yritysten synty kaupungin lisääntyvän palveluiden oston myötä.

6) Mitä mieltä olet yliopistojen kasvaneista sisäänotoista?

Yliopistojen kasvaneet sisäänottomäärät ovat periaatteessa hyvä asia sillä Suomi ja Tampere tarvitsee korkean tason osaamista pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa. Sisäänottomäärien kasvun seurauksena tosin on ollut opetuksen laadun kärsiminen jossain määrin ja asuntopulan syntyminen kaupunkiin. Sisäänottomäärien kasvattamista yliopistoihin tai ainakaan nykymuotoiseen tekniseen koulutukseen en kuitenkaan kannata.

Kansainvälisen yhteistyön myötä yliopistot kuitenkin toivottavasti tarjoavat enenevissä määrin koulutuspalveluita myös ulkomaisille osaaville tutkinto- ja jatko-opiskelijoille. Yliopistojen ollessa valtiollisia on Tampereen kaupungin omalla vastuualueella Tampereen Ammattikorkeakoulun kehittäminen siten että koulutuksen laatu säilyy korkeatasoisena ja että sieltä valmistuu työvoimaa talousalueen yritysten tarpeisiin.

7) Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät kehityskohteet Tampereella?

Tampereella on paljon kiinnostavia kehityskohteita kaikilla sektoreilla. Parhaiten tilannetta kuitenkin voidaan kokonaisuutena parantaa kehittämällä perusrakenteet kuntoon. Tampereen alueen menestyessä taloudellisesti on mahdollista saada enemmän hyvinvointia jaettavaksi. Toisaalta kehittämällä peruspalveluita ja niiden tuotantostrategiaa kaupunki voi merkittävästi parantaa tuottavuutta ja palveluiden tasoa jo nykyisillä verorahoillakin.

Kaupungin tehtäväkentän kautta katsottuna:
- palvelujen parantaminen: vähemmän jonoja, kaupunki vastaa palveluiden järjestämisestä ei niiden tuottamisesta
- yritysten toimintaympäristön kehittäminen siten että Tampere on yrityksille kansainvälisesti kilpailukykyisin paikka sijoittaa toimintaa ja elinkeinoelämä kaupungissa menestyy

8) Miten Tampereelle saataisiin lisää teollisuutta ja työpaikkoja?

Tutkimusten mukaan osaava työvoima on yritysten sijoittumisen kannalta tärkein tekijä.
- Aloittavan yritystoiminnan tukeminen yrityshatomoiden ja erilaisten aloittaville yrityksille suunnattujen aloituskynnystä madaltavien palveluiden avulla.
- Tampereen markkinoiminen myös ulkomailla varteenotettavan yritystoiminnan sijoituspaikkana keskittyen Tampereen ydinosaamisalueisiin.
- Työn tekeminen jotta Tampereella jo nykyisin toimivat yritykset saadaan säilyttämään ja kasvattamaan liiketoimintaansa kaupungin alueella. Kaupungin on syytä tehdä yhteistyötä yritysten kanssa ja pyrkiä hyvän "asiakaspalvelun" merkeissä ratkomaan yritysten suurimmat ongelmat. Työ on tällä alueella tehtävä ennakoivasti sillä sitten kun yritys on julkaissut ilmoituksen toiminnan lopettamisesta on usein liian myöhäistä toimia.
- Yritystoimintaan soveltuvan tonttimaan ja liiketilojen kaavoittaminen. Tällä erää pulaa on erityisesti keskikokoisista toimitiloista.
- Yritystoiminnan ja ihmisten työn arvostaminen myös kaupungin omassa hankintastrategiassa ja palveluiden tuottamisessa. Aidosti yrittäjyyttä arvostamalla kaupunki saisi myös houkuteltua lisää yrityksiä - pelkät puheet eivät riitä.

9) Mitä mieltä olet opiskelijoiden työssäkäynnistä opintojen ohessa ja mahdollisesta opiskeluaikojen rajaamisesta?

Opiskeluajan tarkoituksena on antaa hyvä osaaminen ja valmiudet joilla oma kilpailukyky työelämässä varmistetaan. Omaan koulutusalaan liittyvän työkokemuksen hankkiminen opintojen ohessa tukee tätä tavoitetta ja parantaa työllistymistä opintojen päätyttyä. Tilanne ei kuitenkaan saa olla sellainen, kuten nykyään, että opiskelijoita ajetaan rahapulassa myös erilaisiin hanttihommiin.

Ripeä valmistuminen opinnoista on varmastikin kaikkien etu, joten kannuste aktiiviopiskelulle tulee pitää kunnossa ja mahdollisena muotona tästä voisi olla jokin ”nopean valmistumisen lisä” (parhaimmillaan tämä toki olisi työpaikka, mutta myös muita keinoja voitaneen hyödyntää). Opiskeluaikojen nykyistä tiukempaa rajaamista en kannata.

10) Mikä on mielipiteesi Pispalan alueen meneillän olevasta kaavoituksesta?

Pispala on Tampereen keskustaa lähellä oleva viihtyisä asuinalue. Alueella on paljon pien- ja kerrostaloja - monille tonteille mahtuu vielä lisääkin. Kaupunginosan museoiminen ei ole kaupunkikehityksen kannalta toivottavaa, alue saa toivottavasti jatkossakin kehittyä. Rakennusoikeutta ei ole syytä vähentää ja talonomistajia ei pidä pakottaa kohtuuttomiin vanhojen talojen remontteihin.

Kaavoituksen yhteydessä on syytä parantaa alueen kevyen liikenteen väyliä, ranta-alueiden käyttöä ja liikuntapaikkoja. Tavoitteena tulisi olla oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kaava - yksityistä omistusoikeutta ei tule unohtaa. Itse olen ollut aktiivisesti mukana kaavan laatimisen tueksi perustetussa kuntalaisryhmässä - lue lisää: Pispala Visio.

11) Miksi valitsit puolueeksesi Kokoomuksen?

Itse uskon että ihmisillä tulee olla mahdollisuus omalla toiminnallaan ja työnteolla parantaa omaa elämänlaatuaan ja itse päättää elämänsä tärkeistä asioista sekä kouluttautua ja sivistää itseään. Olen myös sitä mieltä että markkinatalous ja kansainvälisessä yhteistyössä mukana oleminen on Suomen kaltaiselle pienelle luonnonrukkauksista köyhälle lähes arktiselle maalle ainoa tapa saavuttaa kohtalainen elintaso. Uskon että omat ajatukseni sopivat valtapuolueista parhaiten kokoomukseen.

Olen kokoomuksen ehdokkaana jo kolmatta kertaa. Ensimmäisissä vaaleissa vuonna 2000 sain pienimuotoisella kampanjoinnilla (100mk) kasaan 63 ääntä ja vaalit olivat mielestäni hieno kokemus. Vaalien ”väliaikana” olin aktiivisesti mukana Tampereen Kokoomusnuorten toiminnassa. Toisissa vaaleissa 2004 kampanjointi sujui jo mallikkaasti ja tuloksena oli erinomaiset 414 ääntä. Tämä äänimääärä antoi valtuuston eturivin varavaltuutetun pestin ja mahdollisuuden aitoon vaikuttamiseen mm. Osaamis- ja elinkeinolautakunnan kautta. Nyt vaaleissa 2008 on sisäänpääsyyn hyvät mahdollisuudet.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
- Jokapäiväinen elämä Tampereella
- Yritysten toimintaympäristön kehittäminen
- Toimivampia palveluita kunnan asukkaille
- Kansainvälisesti menestyvä Tampere